Kevät tulee keikkuen

narsissit.jpgMikä pettymys olikaan herätä aamulla ja todeta koko pihan peittyneen valkoiseen vaippaan. Sinne, lumen alle, ovat hautautuneet kaikki ne krookuksenalut, lumikellot, piipot ja töröt, joista olen iloinnut muutaman viimeisen päivän.

Aurinko paistaa, mutta ilmaa viiltää hyytävä, puuskittainen tuuli. Lämpömittari näyttää näin puolilta päivin -2, mutta poskissa viima tuntuu lähinnä -10 asteen pakkasenpuremilta. Narsissini eivät ole vielä pahoittaneet mieltään, mutta täytynee nostaa ne yöksi sisälle, pakkanen kun laskee jälleen näillä seuduilla varsin pureviin lukemiin.

Olisiko lukijoilla vinkkejä, miten selättää takatalven aiheuttama harmistus?

Kevätmessuille

muscaris.jpg

Voi miten iloinen yllätys odottikaan Kukkala-blogissa! Kukkalan Sanna arpoi lippupaketteja Kevätmessuille ja minulla kävi mäihä. Miten hauskaa!

Kevätmessuilla minua kiinnostaa eniten OmaPiha-alueen tarjonta, jonka Puutarhauni-yleiskoristelualue kuulostaa houkuttelevalta. Jännä nähdä, millaisia puutarhaunia ammattilaissuunnittelija on nähnyt. Alueelle kohoaa myös Blogikylä, jonne omat unelmansa sisustaa  joukko suosikkibloggareitani. Todella mielenkiintoista nähdä ”livenä” asetelmia, tunnelmia ja tuokioita henkilöiltä, joiden puutarha- ja kukkaideoista innostun viikoittain.

Vielä pitäisi jokunen viikko odotella messujen aukeamista. Jokohan noina viikkoina saisi maistaa edes pienen palasen kevättä?

photo credit

 

 

 

Kukkaiskeijuja kevään kaipuuseen

IMG_20160229_211209.jpg

Odottavan aika on tunnetusti piiiiitkä. Ikkunasta tervehtii tällä hetkellä varsin lohduton näkymä: on harmaata ja jäistä. Maailma näyttää varsin värittömältä, eikä aurinkokaan ole näyttäytynyt tasaisen massan alta päiväkausiin.

Kirjaston lastenosastolta löytyi ihana kirja, Cicely Mary Barkerin kuvittama Kukkaiskeijujen kultainen kirja, jolla olen yrittänyt lääkitä kevään kaipuutani. Tutkimme lasteni kanssa, millaisia keijuja kevään ensikukkijoiden myötä puutarhaamme saattaa lennähtää. Krookuksia istutimme etupihan piskuiselle nurmialueelle syksyllä. Metsäpihalta puolestaan löytyy idänsinililjoja ja lumikelloja, mikäli ne ovat selvinneet talvimärkyydestä.

Suosittelen Kukkaiskeijujen kultaista kirjaa nostalgiannälkäisille kukkien kauneutta arvostaville. Kirjassa riittää lukuisia sivuja perheen pienimpien kanssa tutkittavaksi. Bonuksena lapset oppivat tunnistamaan erilaisia kasvilajeja.

Matti kevään tuopi

koivunoksat.jpg

Jos Matinpäivän ennustuksiin on uskominen, saamme odotella kevättä vielä hyvän tovin. Matina meillä pyrytti. Vanha kansa tietää kertoa, että tässä tapauksessa lunta tulisi vielä monta kertaa ennen kevättä. Toisaalta Mattina tullut lumisade ennustaisi hyvää marjavuotta, ja tätähän en suinkaan pistäisi pahakseni.

Talven selkä ei todellakaan tunnu taittuneen. Olen jo saanut oman osani talvesta ja päätin lasteni kanssa askarrella hieman kevätfiilistä kotiin. Lähimetsikössä tehtiin joulu- ja tammikuussa paljon metsänhoitohakkuita, joten kävimme poimimassa koivunoksia ja koristelimme ne höyhenillä. Karhulan vanhassa keittiötölkissä oksat saavat tuoda talven harmauteen tuulahduksia keväästä. Tölkin vieressä virallisena kevään odotuksen valvojana Riihis,  äidiltäni nelikymppislahjaksi saamani Oiva Toikan Riihipöllö.