Puutarhavuoden onnistujat TOP 5

Hups, edellisestä kirjoituksesta on liki vuosi aikaa. Kokopäivätyön ja pikkulapsiperheen tetris on välistä niin kiihkeätempoista, että toisinaan sitä joutuu jättämään keskittymistä ja aikaa vievät harrastukset vähemmälle huomiolle.

Puutarhurointia en ole jättänyt, ja tämän harrastuksen jatkumisesta kielii säännöllisesti päivittynyt Rivanripihan Sannan Instagram-kuvagalleria. Silmäilin tämän poikkeuksellisen kuuman ja kuivan puutarhavuoden kuvia ja nappasin sieltä viisi Rivaripihan kukkeinta kasvia. Tässä puutarhani onnistujat vuodelta 2018:

SIJA 5: AKILEIJAT (Aquilegia)

Akileijakasvustot runsastuvat vuosi vuodelta. Tänä vuonna minua ilahduttivat erityisesti ’Barlow’-lajikkeet ja mummon myssyjä muistuttavat ’Petticoat pink’- ja ’Tower light blue’ -lajikkeet.

Lehtoakileijojen lisäksi valkoinen kääpiöjapaninakileija (Aquilegia flabellata var pumila ’Alba’) ja tunnistamaton, kenties jaloakileija (Aquilegia caerulea hybrida ’Mc Kana’) kukkivat tänä kesänä hyvin kauniisti. Kääpiöjapaninakileijaa yritän lisätä siemenestä terassipenkin reunuskasviksi, niin suloinen se on.

SIJA 4: PALAVA RAKKAUS (Lychnis chalcedonica)

Näyttökuva 2018-11-20 kello 17.18.52

Tämän vuoden super yllättäjä oli vaaleanpunainen palava rakkaus ’Carnea’. Tämä pitkän huiskea kaunotar aloitti kukintansa varhain kesäkuussa. Kukintaa riitti aivan marraskuun ensimmäiselle viikolle asti – kiitos uskollisen ohikukkineiden kukintojen poistamisen.

Näyttökuva 2018-11-20 kello 17.22.34

Rakkauteni tätä kasvia kohtaan leimahti kuluneen kasvukauden aikana niin suureksi, että nyt on hakusessa kasvin valkoinen ’Alba’-lajike.

SIJA 3: KÄRHÖT (Clematis)

Rivaripihalla oli todellinen kärhöjen kesä. Vaikka sainkin olla alituiseen kastelemassa nuoria kasveja, kaikki vaivannäkö kesäkuumalla todellakin kannatti.

Kenties parhaiten kukkivat pienikukkaiset kello-, viini- ja tiukukärhöt. Näiden lisäksi lumikärhö ’Paul Farges’ oli kukinnassaan täysin omaa huikeaa luokkaansa. Äitini luona ihastuin herkkään pensaskärhöön (Clematis recta) ja toivonkin, että löydän tuon kauniin kasvin myös Rivaripihalle.

Ensi keväänä saakin jännätä, miten alppikärhöt (Clematis alpina) ’Pink flamingo’, ’Cecile’ ja ’Helsingborg’ lähtevät kasvuun.

SIJA 2: PUNAKOSMOS (Cosmos bipinnatus ’Velouette’)

Näyttökuva 2018-11-20 kello 17.37.38

Olen ennenkin kasvattanut kosmoksia siemenestä, mutta tänä vuonna Mustilan puutarhan arvontavoittona valitsemani ’Velouette’-lajike on kuin minulle tehty. Sen moniväristen kukkien väriskaala liukuu aivan tumman viininpunaisesta puhtaaseen valkoiseen.

Näyttökuva 2018-11-20 kello 17.46.39

Pidän kovasti siitä, että yhdestä paketista siemeniä saa näin moniulotteisen kukkatarhan aikaiseksi.

Kosmoksetkin kukkivat heinäkuun puolivälistä ensimmäisiin yöpakkasiin asti, kun muisti ahkerasti nyppiä pois ohikukkineet kukinnot. Ja kyllä, ensi vuoden siemenet tästä lajikkeesta on jo hamstrattu.

SIJA 1: MAKSARUOHOT (Sedum / Hylotelephium)

Rivaripihan kasvikuninkaallisen titteli menee ansaitusti maksaruohoille. Nämä ryhdikkäästi vartensa kantavat kaunokaiset ovat hurmaavia keväällä pilkistävistä lehtiruusukkeista aina ruskan käsittelemiin täysimittaisiin kasveihin saakka. Erityisen häikäisevä tänä vuonna on ollut komeamaksaruoho (Hylotelephium) ’Herbstfreude’.

Aurinkoisella harjumaastollamme viihtyy useampikin lajike. Olen haalinut aika tavalla tummalehtisiä syysmaksaruohoja. Hakusessa on vielä jokin valkokukkainen lajike.

Olipa muuten vaikea valita vain viisi kulunutta kesää värittänyttä kasvia. Erinomaisesti esiintyneitä kasveja tänä vuonna olivat myös monet kurjenpolvet, pionit, varjoliljat, kevätkurjenmiekat ja jouluruusut.

Taidankin jossakin vaiheessa tehdä ihan oman postauksensa kevätpuutarhan parhaista kukkijoista. Siihen postaukseen saadaankin useampi uusi sipulikasvituttavuus.

Pihlajapenkki vuonna 2018

Rivaripihalla kasvaa kaksi vanhahkoa pihlajaa (Sorbus aucuparia) keskellä tonttia. Kun muutimme tänne, pihlajia ympäröi sankka mustikanvarpujen matto. Näin heti sieluni silmin, että pihlajien ympäristöä voisi monipuolistaa, joten ensimmäisenä puutarhakesänä kolmasosa mustikanvarvuista sai häädön pihlajien ympäriltä. Olen kuluneiden kolmen vuoden aikana hissukseen hakenut pihlajapenkiksi nimetyn alueen henkeä ja luulen, että ensi vuosi on ensimmäinen, kun minun ei tarvitse täyttää penkin koloja yksivuotisilla kesäkukilla.

Kevät polkaisee käyntiin auringontähden (Eranthis hyemlis ’Schwefelglanz’) aloittaessa shown. Kevään edetessä persiansinililja (Scilla mischtschenkoana) ja himalajanesikko (Primula rosea ’Gigas’) muodostavat kerrassaan herkullisen liiton. Seuraavana penkistä nousee englanninsinililjaa (Hyacinthoides non-scripta) ja rohtoimikkää (Pulmonaria officinalis ’Dark vader’).

Ennen kuin akileijat alkavat tykityksensä, pihlajapenkissä pitäisi kukkia perhosorvokki (Viola sororia) ’Rubra’ ja pihlajia vasten kiipeilevä alppikärhö (Clematis alpina) ’Helsingborg’. Väripalettia raikastaa valkoiset suvikellon (Leucojum aestivum) kukinnot.

Keskikesä on yhtä sinisen juhlaa, kun penkin valtaavat ensiksi ’Blue Barlow’-lehtoakileijat (Aquilegia vulgaris). Muutamaa viikkoa myöhemmin päästään ihailemaan loistokurjenmiekka (Iris sibirica) ’Concord Crushin’ kukintaa, jota kehystävät nietospensaan (Deutzia ’Yuki Cherry Blossom’) herkän vaaleat kukinnot.

Loppukesällä penkin väritys alkaa mehevöityä, kun komeamaksaruohokasvusto (Hylotelephium ’Herbstfreude’) alkaa saavuttaa täyden mittansa purppuraheisiangervon (Physocarpus opulifolius ’Little Devil’) rinnalla. Haluaisin myös löytää purppuraheisiangervon eteen upeanväristä ’Dark beauty’ kanervaa (Calluna vulgaris).

En meinaa millään malttaa odottaa kevättä ja nähdä, miten suunnittelemani istutus toimii käytännössä. Ensi kesänä tarkoituksenani on suunnitella ja rakentaa pieni vesiaihe pihlajapenkin oikealla puolella sijaitsevaan painanteeseen, jolloin myös pitäisi suunnitella vesiaihetta ympäröivä istutus pihlajapenkkiin mallaavaksi. Ihania aikoja siis edessä!

 

 

 

 

Mitä lokakuun puolivälissä kukkii?

Tulevia vuosia ajatellen päätin listata tällä hetkellä Rivaripihalla kukkivat kasvit. Maksaruohoista kirjoitinkin jo täällä, ja niitä mielelläni haalin vielä lisää syksyä värittämään. Suurin yllättäjä lienee komealupiini (Lupinus polyphyllus), joka yllätti kasvattamalla kauniin monivärisen kukkavanan keskellä kalseaa lokakuuta. Pidän lupiineista kovasti ja jotenkin syksyllä ne sykähdyttävät jopa enemmän kuin kesien ensimmäiset yksilöt. Ja se tuoksu – sekin korostuu kuulaina syyspäivinä ja tuo tuulahduksen taakse jääneestä kesästä.

dsc07380

Bongasin katkaistun koivun juurelta malvan nupun. Tämä taitaa olla myskimalva (Malva moschata). Toivon kovasti, että loppukesästä istutettu taimi selviäisi talven yli, sillä se sopisi loistavasti kokoelmaani tuoksuvalehtisiä kasveja. Tätä kasvia voisi ensi vuonna yrittää löytää valkokukkaisena.

dsc07383

Etelänruusuruohossakin (Knautia macedonica) on vielä jokunen hassu kukka. Näiden väri on hulppea fuksia, joka loistaa syksyn murrettujen värisävyjen keskellä. Tätä sain valtavankokoisen pehkon äidiltäni ja odotan yltäkylläistä pom-pom-hehkua ensi kesäksi sekä minun että pörrinkäisten suureksi riemuksi.

dsc07373

Uusia silkkiunikkoja tupsahtelee edelleen sieltä täältä ja näkyypä pihalla edelleen orvokkejakin. Samoin kurjenkelloja on vielä sekä kukassa että nupulla.

dsc07389

Aivan sattumalta huomasin pari hopeasyysvuokon (Anemone tomentosum ’Robustissima’) nuppua, joita olen seurannut kuukauden päivät. Nyt vielä jännään, ehtiikö isoin nuppu avautua. Täällä kaiketi joskus harmittelin, miten ensimmäisenä puutarhakeväänä istuttamistani syysvuokoista ei ole näkynyt jälkeäkään. Olisipa ihana kruunaus aivan valloittavalle puutarhavuodelle, mikäli saisin nähdä vielä ’Robustissiman’ kukkivana.

dsc07376

Mahtavat maksaruohot

Puutarhaa perustaessani tulin summamutikassa ostaneeksi komeamaksaruohon (Sedum ’Herbstfreude’) kolme tainta. Ensimmäisenä syksynä leikkelin niitä maljakkoon ja havaitsin, että nehän kasvattavat juuret verrattain nopeasti. Päättelin tästä, että maksaruohoja olisi suht helppo lisätä pistokkaista.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-10-09-kello-21-03-39

Elokuussa napsin ’Herbstfreudesta’ tyvipistokkaita ja tökkäsin ne suoraan kasvupaikalle multiin. Pidin mulloksen kosteana ja jo kuukauden kuluttua kaikki pistokkaat pukkasivat uutta rotevaa kasvua pistokkaan juurelta.

dsc07370

Näyttää siltä, että sain tällä tavoin kuusi uutta ’Herbstfreuden’ tainta. Tällä hetkellä pari vaaksan mittaista pistokasta jopa kukkii! Täytyykin suojata pistokkaat maan routaannuttua pahimmilta pakkasilta, mikäli tänä(kään) vuonna ei saada kunnon lumipeitettä.

dsc07075

Komeamaksaruohot ovat Rivaripihan todellisia hyönteismagneetteja näin syksyllä. Niissä on päiväsaikaan jatkuvasti jos jonkinlaista pörrääjää tankkaamassa varantoja täyteen tulevaa talvea varten.

dsc07117

Komeamaksaruohot ovat juuri se paikka, johon myös perhoset malttavat laskeutua. Olen bongannut niistä amiraali-, nokkos- ja neitoperhosia. Lehahtipa kerran yksi sitruunaperhonenkin apajille.

dsc07296

Haaveissani on, että ensi vuonna saisin hankittua muutaman uuden maksaruoholajikkeen. Pari alennusmyynnistä nappaamaani ’Red Caulia’ istutin jokunen viikko sitten. ’Carl’ olisi upea yhdistelmä aniliininpunaisia kukkia, harmahtavan vihreitä lehtiä ja punertavia varsia. Sitäkin löytää onneksi helposti.

dsc07367

Allt om Trädgård -lehdestä bongasin ’Frosty Morn’ -lajikkeen, jolla oli upean raidalliset lehdet. Kotipuutarha-lehdessä puolestaan esiteltiin kotimainen harvinaisuus ’Atlanta’, jolla niin ikään on kaksiväriset lehdet. Kaksiväristä linjaa jatkaa ’Autumn charm’, jonka kukat ovat vaaleat. Olisipa hienoa löytää näitä kaksivärisiä lajikkeita perennapenkkejä ryhdistämään ja syyspuutarhaa piristämään!

 

Kasvun ihme

Nyt tuntuu siltä, että puutarhassa olisi tunti tunnilta uutta ihmeteltävää. Aurinko lämmittää tällä hetkellä siinä määrin, että pihassa solisee, pälvikohdat sen kuin laajenevat ja uutta piippoa ja vihertävää pukkaa jo siinä määrin, että ne havaitsee myös ikkunasta.

akileija.jpg

Yksi lempikukistani, akileija, ojentelee pörheitä lehtiruusukkeitaan kohti aurinkoa. Osaa hennoista lehdyköistä on pakkanen päässyt hieman puraisemaan, mutta akileija kasvaa porskuttaa urheasti. Tämä yksilö taitaa olla naapurin pihalta levinnyttä hailakan vaaleanpunaista lehtoakileijaa (Aquilegia vulgaris). Olen istutellut terassipenkkiin useampaa jaloakileija- ja japaninakileijalajiketta, joten saa nähdä, onko viime syksyisistä kylvöksistäni mihinkään.

komeamaksaruoho

Pihlajapenkkiin istuttelin komeamaksaruohon (Sedum telephium) taimia saadakseni nauttia pörrinkäisistä ja kukinnoista vielä pitkälle syksyyn. Maksaruohon tiesinkin olevan varsin kiitollinen kasvi, jota on myös helppo lisätä pistokkaista, mutta silti lukuisat pönäkät alut saavat hymyn huulille. Tuoreissa poikasissa on kaunis vaaleanpunertava kuulto.

piippo.jpg

Pihlajapenkistä punkee myös koko joukko tällaisia punaisia piippoja. En kuollaksenikaan muista, mitä kaikkia sipuleita penkkiin syksyllä nakkelin. Jonkun olisi pitänyt kertoa puutarhanoviisille, että muistiinpanoja saa ja kannattaa tehdä. ;) Pienen googlaamisen perusteella veikkaan, että kyseessä voisi olla tulppaanin alku.

Miltä sinun puutarhassasi näin pääsiäistä edeltävällä viikolla näyttää?