Rivaripihan voimavärit

Pitkän talven jälkeen sitä kaipaa VÄRIÄ! Instagram-tiliäni selaillessa ei liene epäselvää, mitä sävyä Rivaripihalla tunnustetaan. Violetit, liilat, fuksiat, vaaleanpunaiset; siis kylmät sinipunaiset sävyt miellyttävät kovasti silmääni.

palloesikko.jpg

Blogissa jo aikaisemmin vieraillut fuksianpunainen palloesikko (Primula denticulata ’Rubra’) on viimeinkin saavuttanut liki täyden loistonsa. Palloesikon leikkisä ulkomuoto ja vieno tuoksu kuiskivat kulman takana olevan kesän läheisyydestä. Nämä kun saisi viihtymään terassipenkissä!

 

mesimarja.jpg

Myös mesimarja (Rubus arcticus) on aloittanut kukintansa – voimavärillä, kuinkas muuten. Mesimarjan toivoisin leviävän laajemmaksi kasvustoksi pihan perälle, jolloin unelmani napostelupuutarhasta olisi taas askeleen lähempänä.

 

kevätkaihonkukka.jpg

Rivaripihalta löytyy useammastakin kohtaa kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna), joka saisi kernaasti levitä laajemmallekin. Kevätkaihonkukka on siitä kiitollinen kevätkukkija, että se ei juuri puutarhurin perään huhuile, vaan vuodesta toiseen nousee uskollisesti ilahduttamaan talven nuuduttamia. Sen lehdistö muuten säilyy kauniina pitkälle syksyyn.

 

sinivuokot5.jpg

Ja ne ihanat sinivuokot (Hepatica nobilis)! Violettiin taittavat siniset jalokivet ovat kauniita värittäessään rusehtavaa metsänpohjaa.

Mitä väriä sinä suosit puutarhassasi?

 

 

 

Aikaiset kevätkukkijat: TOP 5

Kovin harmaata ja koleaa pitää edelleen. Päätin taittaa päivän ankeutta listaamalla kevään 2016 suosikkikukkijat, joita Rivaripihalta löytyy.

5. sija Tuoksuorvokki (Viola odorata)

tuoksuorvokki.jpg

Viidettä sijaa pitää Rivaripihan sammaloituneella nurmikolla vapaasti leviävä tuoksuorvokki. Näistä nauttiakseen täytyy pudottautua polvilleen sammalikkoon, mutta tuoksuorvokin herkkyys ja vieno tuoksu ovat polvien kuraamisen arvoista. Tuoksuorvokki leviää sekä rönsyillään että muurahaisavusteisesti. Näitä kaunokaisia soisin Rivaripihalle paljon nykyistä enemmän.

4. sija Puistolumikello (Galanthus nivalis)

lumikello.jpg

Neljännelle sijalle pääsee puistolumikello, joka oli Rivaripihan kevään 2016 kaikkein ensimmäinen kukkija. Lumikelloja on vielä harmillisen vähän, joten ajattelin avittaa tilannetta ostamalla syksyllä pussillisen tai pari tähtilumikellon (Galanthus elwesii) sipuleita. Pidän kovasti siitä, miten lumikellojen vaaleus ikään kuin kirkastaa ympäröivät alueet.

3. sija Kirjokevättähti (Scilla forbesii)

kirjokevättähdet.jpg

Kolmannen sijan saavutti kirjokevättähti. Terassipenkistä löytyy normaalimuodon lisäksi isokasvuisempia ’Blue Giant’ ja ’Pink Giant’ -lajikkeita. Kirjokevättähdillä saa helposti loihdttua pastellisen hattarapilven haluamalleen alueelle. Mikä parasta, kirjokevättähti jaksaa kukkia kauan ja viihtyy pitkään jopa leikkokukkana.

2. sija Sahramit (Crocus)

krookukset

Hopeasijalle päätyivät sahramit eli krookukset. Metsäpuutarhassamme violettisävyisten krookusten kukinta oli harmillisen lyhyt mutta sitäkin intensiivisempi. Sen sijaan etupihallamme, joka on huomattavasti varjoisampi, krookuksia kukkii edelleen. Suunnitelmissani on valita hieman eri aikoihin nousevia ja kukkivia krookuksia tulevan syksyn sipuliostoksilla, jotta näiden keväisten auringonpurkausten loistosta saisi nauttia mahdollisimman pitkään. Mielestäni myös krookusten lehdet ovat upean koristeelliset.

1. sija Sinivuokko (Hepatica nobilis)

sinivuokko.jpg

Rivaripihan kevään kuningattareksi kruunataan sinivuokko. Tällä pihalla sinivuokkoja arvostetaan niin paljon, että niitä ei kerätä maljakkoon, vaan annetaan rauhassa muodostaa pähkylöitä runsaan leviämisen toivossa. Haaveissani olisi saada aniliininpunainen sinivuokko viihtymään tässä puutarhassa. Naapurilla näyttää olevan myös valkoista sinivuokkoa. Kenties se muurahaisavusteisesti päätyy myös Rivaripihalle.

Mitkä ovat sinun kevätkukkijasuosikkejasi?

 

 

Pikkutalvion lisäys

Pidän kovasti metsäisellä pihallamme kasvavasta tummanvioletista pikkutalviosta (Vinca minor ’Atropurpurea’) ja soisin sen mielelläni leviävän pihamaalle enemmänkin. Tällä hetkellä violettia pikkutalviota on terassinpenkin ympärystässä mustikanvarpujen seassa. Perhospenkin ja marjapensaiden viereltä löytyy lisäksi vaaleansinistä värimuotoa. Koska pikkutalvio on varsin tervetullut Rivaripihalle, päätin yrittää sen lisäämistä pistokkaista.

Pistokaslisäyksen toteutin siten, että leikkasin terävällä veitsellä hyvässä kasvussa olevia pikkutalvion noin kymmensenttisiä varpuja ja tökkäsin ne suoraan terassipenkin kosteaan multaan. Kuinka ollakaan, kylmistä ja koleista säistä huolimatta pistokkaat ovat alkaneet tehdä uutta kasvustoa.

pikkutalvio_pistokas.jpg

Joissakin pistokkaissa uutta varpua ja lehdistöä pukkaa heti pistokkaan tyvestä.

 

pikkutalvio_pistokas2.jpg

Toisissa pistokkaissa uusi kasvu taas ilmenee mullanalaisen varren myötäisesti.

Olen tosi iloinen, että pikkutalvion lisäys on näinkin mutkatonta. Naapurin vanha leidi tosin varoitteli, että pikkutalvio saattaa viihtyessään tukahduttaa hennommat kasvit, mutta tästä en ole (ainakaan vielä) omassa puutarhassani huolissani.

pikkutalvio_nuppu.jpg

Pikkutalvio muuten valmistautuu jo kukkimaan. Ihanaa!

Mikä on sinusta mieluisin maanpeitekasvi?

 

Pihlajapenkin tulppaaniseuranta

Lumien lähdettyä havaitsin pihlajapenkissä ensimmäiset tulpun piipot. Yksi piipoista oli erityisen hyvässä kasvussa ja päätin ottaa sen maaliskuun puolivälin aikoihin erityisseurantaan.

tulppu1

16.3.2016

 

Paria viikkoa myöhemmin tulppu on kerännyt paitsi pituutta myös paksuutta. Myös sen väri oli alkanut hieman vaalenemaan. Pihlajapenkin vasempaan reunaan osuu suurimman osan päivästä aurinko, joten maa on lämmennyt varsin nopeasti ja kasvupaikka on tulppaaneille mieluinen.

tulppu2.jpg

29.3.2016

 

Noin kuukausi ensimmäisestä piippohavainnosta tapahtui tuossa samaisessa tulpussa nuppuhavainto. Tuohon aikaan nuppuja oli näkyvissä vain tämä yksi.

tulppu3.jpg

19.4.2016

 

Tänään, viitisen viikkoa ensimmäisestä piippobongauksesta myös muissa tulpuissa alkavat nuput työntyä lehtien suojasta yhä ylemmäs.

tulppu4.jpg

25.4.2016

 

Koska kevät totisesti on tullut varsin keinahdellen, ensimmäisen kukinnon aukeamista saa varmaankin odotella vielä tovin. Itse olen jo varsin tympääntynyt raekuuroihin, kylmään viimaan ja ajoittaiseen räntäsateeseen. Puutarhassa liikun edelleen toppatakkiin sonnustautuneena, muuten ei pärjää. Onneksi torstaista eteenpäin näyttäisi lämpötiloissa tapahtuvan muutos hieman suotuisampaan suuntaan. Lämpimämpiä päiviä odotellessa.

Pieni palloesikko kukassa

Muistatteko vielä ne tähdenmuotoiset palloesikon lehdykät, joista iloitsin kuun alussa. No nyt se kaunokainen on kukassa!

palloesikko_talvehtinut.jpg

Istuttamistani neljästä taimesta kolme näyttäisi selvinneen talven yli. Toistaiseksi tämä ainokainen ilahduttaa minua kukkimalla, mutta kunhan ilmat lämpenevät, niin varmaan ne muutkin innostuvat.

Palloesikko on kyllä kaunis. Mahtuisikohan tuohon penkkiin vielä pari valkoista yksilöä?

Hortensia ruukussa

hortensia2.jpg

Lähikauppaan oli tullut tällaisia kivoja pieniä ruukkuhortensioita (Hydrangea macrophylla), joten muutamalla eurolla lähti mukaani punainen yksilö. Nakkasin sen terrakottaruukkuun ja ripsottelin päälle jokusia kiviä haihtumista estämään, hortensia kun kuulemma pitää tasaisesta kosteudesta.

Tämän ruukkuhortensian kukista vaikuttaa tulevan aika suuret. Kukat ovat aluksi vihreät ja kehittyessään ne vaihtavat väriä. Jostain muistan lukeneeni, että maaperän happamuus jollakin tavalla vaikuttaisi hortensian kukinnon väriin. Täytyykin selvitellä asiaa lisää.

Vuokot metsäpuutarhassa

Vuokot pääsevät suosikkilistoillani aivan kärkikahinoihin asti. 1980-luvulla eletystä lapsuudesta mieleeni ovat jääneet varoittelut sinivuokon (Hepatica nobilis) uhanalaisuudesta ja valkovuokon (Anemone nemorosa) myrkyllisyydestä. Nykyisin sinivuokko ei liene rauhoitettu, mutta yhtä kaikki, olen opettanut lapsiani nauttimaan erityisesti luonnonvaraisista kukkijoista osana luontoa.

sinivuokko.jpg

Mikä ilo ja riemu onkaan saada näitä keväisiä jalokiviä omaan metsäpuutarhaan! Kuvissa näkyvät vuokot eivät ole istuttamiani, vaan ihan luonnonkantaa, muurahaisten ystävällisellä avustuksella levinneitä pieniä kasvustoja sinne tänne varpukasvien sekaan.

sinivuokko2.jpg

Viime keväänä sinivuokkoja näkyi harvakseen yksi siellä ja toinen täällä, mutta nyt olen bongannut jo viisi potentiaalista keskittymää, joihin ajan kanssa saattaa muodostua varsin kauniit sinivuokkomättäät. Sinivuokot tuntuvat viihtyvän erityisesti mustikoiden naapureina.

valkovuokko.jpg

Valkovuokkoja löysin viime vuonna vain yhdestä paikkaa ja sinne niitä näyttäisi tulevan myös tänä vuonna. Pikkutalvioita (Vinca minor ’Atropurpurea’) varovasti siirrellessäni havaitsin kolme isompaa valkovuokon nuppua. Jos viime vuoden kukinnot lainkaan antavat osviittaa, niitä on tänä vuonna tulossa vielä paljon paljon enemmän.

valkovuokot2.jpg

Ihanaa aikaa tämä kevät! Vaikka toisinaan olen kovin malttamaton kasvun näennäisen hitauden ja koleiden ilmojen suhteen, niin kenties näihin oloihin tottuneet kasvit tietävät täsmälleen, milloin on oikea hetki. Vuokkojen herkkyydestä ja kauneudesta saan varmasti nauttia vielä viikkoja.

Palloesikko ruukussa

palloesikko

Rivaripihalla on värjötelty varsin kosteissa ja viileissä tunnelmissa. Useampia päiviä kestänyt sade oli kyllä ihan paikallaan, ei siinä. Nyt vain saisi tulla lämpimämpää, jotta pihalla pärjäisi muullakin varustuksella kuin untuvatakilla.

palloesikko2

Käväisin jokin aika sitten lähikylässä sijaitsevassa taimimyymälässä. Ostin korallikanukan (Cornus alba ’Siberian pearls’) ja nietospensaan (Deutzia gracilis ’Yuki Cherry Blossom’) lisäsi pari palloesikkoa (Primula denticulata) ja kaunokaista (Bellis perennis), jotka tökkäsin hajoamispisteessä olevaan vesihyasinttiruukkuun.

palloesikko3

Ruukkuistutuksesta tuli ihan hauska, kun asettelin kasvien juurelle vielä tuollaisia pehmeämuotoisia koristekiviä. Palloesikot muuten tuoksuvat vienosti.

sitruunaperhonen

Tuoksun houkuttelemana lehahti paikalle myös sitruunaperhonen. Hää ei malttanut odotella ruukkuistutuksen valmistumista, vaan paineli mesiapajille muovipussin sisään aina kun silmä vältti.

 

 

Orvokki-istutuksia

Pidän kovasti orvokeista, koska ne ovat pienellä huolenpidolla varsin kiitettäviä kukkijoita. Lisäksi orvokkien värikirjo on mitä mahtavin. Lisäväriä heräilevään kevätpuutarhaan tai ovenvierustaan saa mainiosti orvokki-istutuksilla, jotka kestävät myös pientä pakkasta.

orvokit2.jpg

Kotikylältämme sai tarhaorvokkeja (Viola × wittrockiana) todella sopuisaan hintaan, joten ostin niitä heti parisenkymmentä ja sijoittelin erilaisiin ruukkuihin. Orvokki-istutuksissa hyödynsin viimeisiään veteleviä ruukkuja ja koreja. Tuo yläpuolen amppeli on haljennut kahtia, mutta eiköhän se tämän kasvukauden vielä orvokkien ruukkuna vältä.

orvokit3.jpg

Ränsistynyt, mutta jotenkin sympaattinen orvokkiistutus löytyy myös tuhkapensaan alta. Tungin lähes lahoamispisteessä olevaan pajukoriin myös muutaman pikkutalvion (Vinca minor ’Atropurpurea’) rönsyn, jos ne vaikka innostuisivat juurtumaan.

orvokit4.jpg

Yksi pikkuruukku unohtui näköjään lemmenistuimelle. Täytyykin etsiä tuolle ruukulle jokin parempi sijoituspaikka. Etsinnässä olisi myös kaveri tuolle lemmenistuimelle. Vinkkaukset kommenttiboksiin! ;)

orvokit.jpg

Metsäiseltä pihaltamme löytyy paljon kantoja ja kiviä, joiden päälle sijoittelin osan ruukuista. Tummanpunaiset ja violettivalkoiset orvokit näyttävät yllättävän herkuilta yhdessä.

Löytyykö sinulta orvokki-istutuksia?

Pastellipenkki

kevättähdet

Aurinko ja +14 astetta ovat muuttaneet terassipenkin hattaraiseksi kevättähtimereksi. Tuosta penkistä löytyy useampi kymmen kevättähden (Scilla forbesii) sipulia, jotka nyt kilvan availevat nuppujaan. Terassipenkistä löytyy kevättähtiä vaaleansinisinä, vaaleanpunaisina ja lilansävyisinä, jotka kenties vaalenevat vanhetessaan. Vaikka nuo avonaiset kevättähdetkin ovat kauniita, pidän niistä kenties enemmän nupullisina, sillä nuppujen värit ovat syvemmät kuin avonaisen kukan. Ihania ovat, kaikki tyynni.